Heissan! Vähän hiljaista on taas pitänyt, ku mulla alkoi yllättäen työt tossa maanantaina. Kyllä! Tää 4kk:n matkustelu- ja sluibailuosuus tuli siis vihdoin päätökseen!
Työnhakuhan on aina todella voimiavievää ja henkisesti raskasta, ainakin itsellä ollut. Tuntuu niin turhalta, mistään ei kuulu mitään, korkeintaan saa vastaukseksi sähköpostilla "Valitettavasti valintamme ei kohdistunut teihin". Itse asiassa oon aika laiska myöskään hakemaan töitä, tai sit hakemukset jää puoliväliin eikä koskaan pääse perille asti. Ja lopulta oon päätynyt aina sellaseen työhön josta en pidä lainkaan, mutta jonne varmasti pääsen ja sit kituutellut siellä niin kauan kunnes menee lopullisesti hermo ja tulee tilalle burn out.
No nyt sitten muutama viikko takaperin ku olin Espanjassa, sain sieltä ihan mahtavan työtarjouksen. Työt olis alkaneet 4pv päästä, vakituinen kokopäivätyö ja sitoutuminen pitkäksi aikaa. Mulle ihan unelmaduuni, hyvä palkka, ja ESPANJASSA. Mutta työt olis tosiaan alkaneet melkeen heti ja olin pakannut vaan viikon varalle. No aattelin et ei siinä mitään, saahan sieltä vaatteita ostettua, eikä mulla Suomessakaan mitään pakottavia velvoitteita oo ku ei oo kämppääkään tms. Mut sitten - ku mulla on se lentolippu Thaimaahan syyskuulle ja aikomuksena olis viettää siellä lähemmäs puoli vuotta, mutta olisin saanut vaan 10 päivää lomaa. Piti tehdä päätös että valitsenko asettumisen Espanjaan (mikä on mun unelma ollut aina) vai tuunko kesäksi Suomeen töitä painamaan ja syksyllä sit seikkailulle Thaimaahan. Niin paljon ku se kirpasikin, oli pakko kieltäytyä työstä. Sovittiin tosin, että otan yhteyttä sit reissun jälkeen, josko tuolla olis tarvetta taas työntekijälle. Vähän epäilen, mutta ei saa koskaan luopua toivosta!
Tulin sit Suomeen, täällä vietin pari viikkoa työttömänä ja ahdistuneena kun ei ollut työtä eikä tekemistä ja stressas ku koko ajan reissukassan rahat hupeni eikä lisää tullut mistään..
Onneks sain päähäni sit pistää tän elämäni remppaan terveyden osalta ja sain siitä vähän iloa ja puhtia, ja myöskin aikaseks alkaa lähettelemään niitä työhakemuksia. Ja yhtäkkiä mulla olikin kesän varalle kolme (3) työtarjousta! Niistä täytyi valita sit paras ja oon tähän kyllä tosi tyytyväinen.
Koulutus: Mulla ei nuorempana ollut oikein kiinnostusta kouluttautumiseen, mikä näin jälkeenpäin kyllä harmittaa. Mut toisaalta se on mahdollistanut taas sen, että vaikkei ookkaan mitään unelmaduunia saanut, niin on ollut sen opiskelun sijasta varaa ja aikaa lähteä matkustelemaan ja saada uusia kokemuksia. Aion kyllä aikanaan hankkia koulutuksen, kunhan olen aivan varma millä alalla haluan tämän tehdä, ja valmis asettumaan edes muutamaksi vuodeksi.
Työkokemusta oon saanut monenmoisella duunarialalla - siivous, myynti, varasto, kahvila-ravintola ym, ja nyt hyppäänkin jonnekin täysin vieraalle alueelle - toimistoalalle esimiestehtävään. Maanantaina mua jännitti aivan hirveesti ja oli tosi lähellä etten lyönyt hanskoja tiskiin että ei musta tähän oo, liian isot saappaat minun täytettäväksi. Onneks rakas siskopuoli sai mut sitten rauhoiteltua ja eka päivä menikin tosi hyvin, toinen päivä paremmin ja nyt mä oon ihan innoissani! Saan tietty koulutuksen tehtävään, ettei tarvi siellä ihan uunona pyöriä, mut tulee varmasti myös niitä kiperiä tilanteita ja helpolla en tuu pääsemään. Mutta mitä jännää siinä oliskaan? Tylsäksihän se käy jos aina pääsee sieltä missä aita on matalin!
Huh, tekipä hyvää päästä tästä purkautumaan! Pointtina on nyt siis se, että täytyy asettaa se rima vähän korkeammalle, eikä aina tyytyä siihen helppoon ja turvalliseen. Kun on tahdonvoimaa sekä uskallusta ja halua yrittää, pääsee jo pitkälle! Niin työelämässä kuin muillakin elämänalueilla.
Mutta se siitä paasaamisesta. :D Täällä on nautittu ansaitusta vapaapäivästä nukkumalla pitkään, ihanalla aamupalalla, kotihengailulla hyvän musan säestämänä ja vähän siivoskelemalla. Kokouksen jälkeen vielä lenkille ja huomenna sit taas reippaana ja rentoutuneena uusia haasteita kohti!
Työnhakuhan on aina todella voimiavievää ja henkisesti raskasta, ainakin itsellä ollut. Tuntuu niin turhalta, mistään ei kuulu mitään, korkeintaan saa vastaukseksi sähköpostilla "Valitettavasti valintamme ei kohdistunut teihin". Itse asiassa oon aika laiska myöskään hakemaan töitä, tai sit hakemukset jää puoliväliin eikä koskaan pääse perille asti. Ja lopulta oon päätynyt aina sellaseen työhön josta en pidä lainkaan, mutta jonne varmasti pääsen ja sit kituutellut siellä niin kauan kunnes menee lopullisesti hermo ja tulee tilalle burn out.
No nyt sitten muutama viikko takaperin ku olin Espanjassa, sain sieltä ihan mahtavan työtarjouksen. Työt olis alkaneet 4pv päästä, vakituinen kokopäivätyö ja sitoutuminen pitkäksi aikaa. Mulle ihan unelmaduuni, hyvä palkka, ja ESPANJASSA. Mutta työt olis tosiaan alkaneet melkeen heti ja olin pakannut vaan viikon varalle. No aattelin et ei siinä mitään, saahan sieltä vaatteita ostettua, eikä mulla Suomessakaan mitään pakottavia velvoitteita oo ku ei oo kämppääkään tms. Mut sitten - ku mulla on se lentolippu Thaimaahan syyskuulle ja aikomuksena olis viettää siellä lähemmäs puoli vuotta, mutta olisin saanut vaan 10 päivää lomaa. Piti tehdä päätös että valitsenko asettumisen Espanjaan (mikä on mun unelma ollut aina) vai tuunko kesäksi Suomeen töitä painamaan ja syksyllä sit seikkailulle Thaimaahan. Niin paljon ku se kirpasikin, oli pakko kieltäytyä työstä. Sovittiin tosin, että otan yhteyttä sit reissun jälkeen, josko tuolla olis tarvetta taas työntekijälle. Vähän epäilen, mutta ei saa koskaan luopua toivosta!
Tulin sit Suomeen, täällä vietin pari viikkoa työttömänä ja ahdistuneena kun ei ollut työtä eikä tekemistä ja stressas ku koko ajan reissukassan rahat hupeni eikä lisää tullut mistään..
Onneks sain päähäni sit pistää tän elämäni remppaan terveyden osalta ja sain siitä vähän iloa ja puhtia, ja myöskin aikaseks alkaa lähettelemään niitä työhakemuksia. Ja yhtäkkiä mulla olikin kesän varalle kolme (3) työtarjousta! Niistä täytyi valita sit paras ja oon tähän kyllä tosi tyytyväinen.
Koulutus: Mulla ei nuorempana ollut oikein kiinnostusta kouluttautumiseen, mikä näin jälkeenpäin kyllä harmittaa. Mut toisaalta se on mahdollistanut taas sen, että vaikkei ookkaan mitään unelmaduunia saanut, niin on ollut sen opiskelun sijasta varaa ja aikaa lähteä matkustelemaan ja saada uusia kokemuksia. Aion kyllä aikanaan hankkia koulutuksen, kunhan olen aivan varma millä alalla haluan tämän tehdä, ja valmis asettumaan edes muutamaksi vuodeksi.
Työkokemusta oon saanut monenmoisella duunarialalla - siivous, myynti, varasto, kahvila-ravintola ym, ja nyt hyppäänkin jonnekin täysin vieraalle alueelle - toimistoalalle esimiestehtävään. Maanantaina mua jännitti aivan hirveesti ja oli tosi lähellä etten lyönyt hanskoja tiskiin että ei musta tähän oo, liian isot saappaat minun täytettäväksi. Onneks rakas siskopuoli sai mut sitten rauhoiteltua ja eka päivä menikin tosi hyvin, toinen päivä paremmin ja nyt mä oon ihan innoissani! Saan tietty koulutuksen tehtävään, ettei tarvi siellä ihan uunona pyöriä, mut tulee varmasti myös niitä kiperiä tilanteita ja helpolla en tuu pääsemään. Mutta mitä jännää siinä oliskaan? Tylsäksihän se käy jos aina pääsee sieltä missä aita on matalin!
Huh, tekipä hyvää päästä tästä purkautumaan! Pointtina on nyt siis se, että täytyy asettaa se rima vähän korkeammalle, eikä aina tyytyä siihen helppoon ja turvalliseen. Kun on tahdonvoimaa sekä uskallusta ja halua yrittää, pääsee jo pitkälle! Niin työelämässä kuin muillakin elämänalueilla.
Mutta se siitä paasaamisesta. :D Täällä on nautittu ansaitusta vapaapäivästä nukkumalla pitkään, ihanalla aamupalalla, kotihengailulla hyvän musan säestämänä ja vähän siivoskelemalla. Kokouksen jälkeen vielä lenkille ja huomenna sit taas reippaana ja rentoutuneena uusia haasteita kohti!
 |
| Namnam, niin on hyvää ja terveellistä! |
Ja teille jotka eksyitte tänne fb:n kautta: en tosiaan linkittele sinne puolelle näitä postauksia enää kauheesti. Täältä voi käydä kurkkimassa onko tullut uutta, tai liittyy seuraajaksi tuosta oikealta (->). En viitti kaikkia turhuuksia sinne fb:n puolelle pistää, kun siellä on niin paljon paljon ihmisiä joita ei varmastikaan kiinnosta. Siksi tämä.
Mukavaa vapaapäivän jatkoa ruutujen sille puolen! :)
